Usador:Amire80/vts 02

Un artíkolo de la Vikipedya, la ansiklopedya líbera

Venäjän–Turkin sota 1735–1739 käytiin keisarillisen Venäjän ja Osmanien valtakunnan välillä. Venäjän syitä sotaan olivat Venäjän laajentumispyrkimys Mustallemerelle ja tilaisuuden salliessa myös pidemmälle, sekä Krimin tataarien tekemät ryöstöretket osmanien puolelta Venäjän hallitsemaan Ukrainaan. Syyt olivat toisin sanoen samat, joiden vuoksi valtakunnat olivat taistelleet toisiaan vastaan jo monta kertaa.

Taustaa[trocar | trocar el manadero]

Keisarinna Annan hallitsema Venäjä soti Puolan perimyssodassa voittoisasti ja nosti suosimansa August III:n Puolan valtaistuimelle. Sotatoimet päättyivät vuonna 1735 solmittuun välirauhaan, mutta sota nosti jännitteitä myös Istanbulissa, sillä toinen Puolan kruununtavoittelijoista oli Ranskan tukema Stanisław Leszczyński. Ranskalla puolestaan oli hyvät suhteet sulttaani Mahmud I:n hallitsemaan Osmanien valtakuntaan.

Puolan perimyssodan päättymisen jälkeen Venäjä käänsi ulkopolitiikan suuntansa etelään vuonna 1735. Vuosina 1722–1723 käydyssä Venäjän–Persian sodassa Venäjä oli vallannut alueita Persialta, mutta luovutti ne nyt takaisin solmiakseen liittolaissuhteen osmaneja vastaaenäjä käytti osmanien vastaisen sodan Casus bellinä tataarien ryöstöretkiä Ukrainaan ja aloitti sodan kostohyökkäyksellä Krimin kaanikuntaan. Kostohyökkäys ku asdf asdf itenkin epäonnistui. Vuosina 1730–1736 käyty Turkin–Persian sota oli päättynyt Bagdadin paššan vuonna 1734 välittämään välirauhaan, mutta Persia alo

Sotamarsalkka Burkhard Christoph von Münnich oli uudistanut tehokkaasti Venäjän armeijaa. Hän oli innokas osoittamaan uudistustensa hyödyt, mutta vei aika

Sotavuosi 1736[trocar | trocar el manadero]

Venäjä teki ensimmäisen isomman sotatoimensa vasta vuonna 1736. Münnichin 62 000 miehen Dneprin armeija valtasi osmanien Perekopinkannaksen linnakkeet toukokuussa 1736. Kesäkuussa armeija valtasi Krimin kaanikunnan pääkaupungin Bahtšisarain ja heinäkuussa Otšakovin linnakeen. Münnich teki suunnitelmia jopa Istanbulin valloittamisesta. Tämä olisi taannut Venäjän laivaston pääsyn Mustaltamereltä Välimerelle ja karkottanut osmanit Euroopasta, mutta hän ei onnistunut saamaan avointa taistelua vältteleviä tataareja kih oli laskenut armeijan pärjäävän kahden kuukauden viljavarastolla, jota täydennettäisiin Krimin alueelta takavarikoidulla vsä hän oli tehnyt virheen.